Vihdoinkin myös Tampere sai lumipeitteen! Kyllä sitä odotettiinkin. Aloin olla jo korviani myöten täynnä sitä vettä ja hiekkaa ja kuraa ja ankeaa keliä. Minä nautin kun ei tarvitse siivota joka päivä, ja koira nauttii lumesta muuten, sekä ulkoisesti että sisäisesti :)

Reilu pari viikkoa on kouluakin jo takana, ja hyvin olen viihtynyt. Onhan se tietysti ollut vähän sellaista hauki on kala -meininkiä, samoja asioita moneen kertaan, mutta on kai tässä jotain jo opittukin. Ja tahti kiihtyy koko ajan. Mutta en laita pahakseni, motivaatio on vielä huipussaan :)

Anni ja Wiivikin on kerinnyt meitä pari kertaa käydä moikkaamassa. Koitin Wiivin kauniista päästä ottaa kuvia, mutta likka ei ollut kovin kuvauksellisella tuulella. Vähän muokkaamalla sain yhdestä kuvasta lopulta aika kivan.